Johtoryhmän blogi: Tehokkuus, tuottavuus ja viestintä

Mistä sitten organisaation kyvykkyys muodostuu? Ensimmäisenä tulevat tietysti me ihmiset, niin työntekijät kuin päättäjät. Kyvykäs organisaatio tarvitsee kyvykkäitä ihmisiä. Ei vain sellaisia, jotka osaavat hommansa, vaan myös niitä, jotka haluavat tehdä sen. Osaaminen ja motivaatio kulkevat käsi kädessä. Seuraavana tulevat prosessit ja resurssit, eli tapamme tehdä asioita oikeilla tiedoilla, järjestelmillä, laitteilla ja tiloilla. Tehokkaat ja selkeät prosessit vähentävät virheitä ja parantavat tuottavuutta. Hyvä johtaminen ja positiivinen organisaatiokulttuuri ovat avainasemassa. Johtajien tulee olla esimerkkejä ja tukea työntekijöitä työssään sekä pystyä huolehtimaan työhyvinvoinnista. Hyvinvoivat työntekijät ovat yleensä motivoituneempia ja tuottavampia. Viimeisenä nostan esiin yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeän merkityksen. Kannustan meitä kaikkia vielä parempaan yhteistyöhön sekä organisaation sisällä että ulkopuolella yhteistyökumppaniemme kanssa. Filosofi Aristoteleen ajatusta ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa” vapaasti tulkiten haluaisin nähdä, ja sen eteen kunnanjohtajana töitä tehdä, että myös oma organisaatiomme olisi yhdessä vielä enemmän.

Perinteisesti suomalainen julkinen hallinto on toiminut pienellä budjetilla verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Meillä tehokkuutta on haluttu arvostaa ja käytännönläheisyyttä korostaa. Tosin suorissa vertailuissa tulee pyrkiä aina näkemään ja ottamaan huomioon toimintaympäristöjen kokonaisuus.

Olen itse työurallani johtajan ammatissa usein törmännyt siihen, että emme ole organisaatiossa onnistuneet riittävästi viestimään jo tehdyn työn tuloksista tai oikea-aikaisesti tulevista tekemisistä. Eli pahimmillaan jo tehty työ jää varjoon ja tulevaisuus näyttää pimeältä. Tässä asiassa meidän on yhdessä syytä pitkäjänteisesti parantaa toimintaamme. Kunnanjohtaja on se joka lopulta vastaa johtamansa organisaation työn tuloksesta tai tuloksettomuudesta ja myös kuntamme viestinnästä.

Vielä muutama sana näin viestinnällisesti kunnasta, yhteistyöstä ja tulevaisuudesta.

Kolarin kunnan palveluksessa on 215 työntekijää, joista suurin osa työllistyy hyvinvoinnin-, kasvun- ja oppimisen toimialalla. Eli he antavat työpanoksensa lähinnä varhaiskasvatukseen, opetukseen, kansalaisopistoon, kulttuuriin ja liikuntatoimeen täyttääkseen laadukkaasti kunnan lakisääteiset palvelutehtävät laajan ”pitäjän” alueella. Kun tarkastelemme tilastollisesti Suomen kuntien palvelutuotantoa siihen käytettyjä euroja vertaillen, niin Kolarin kunta sijoittuu tehokkuudessa jo nyt varsin korkealle. Mutta ”laakereille” emme voi jäädä makaamaan jatkossakaan. Kuten sanottua, niin työn tulosten mittaaminen ja tulosten viestiminen ymmärrettävästi ulospäin kuntalaisille, elinkeinoelämälle, sidosryhmille, medialle ja vaikkapa matkailijoille on tärkeässä roolissa.

Olemme pyrkineet kuntana osaltamme vaikuttamaan Lapin hyvinvointialueen poliittiseen päätöksentekoon ja olemaan virkamiehinä tiiviissä operatiivisen tason yhteistyössä esimerkiksi Kolarin uuden palvelutalo -hankkeen osalta. Mutta täytyy muistaa, että päätäntävaltaa sosiaali- ja terveysasioissa ja pelastustoimessa ei meillä kuntana enää ole. Vielä tänäänkin monet mieltävät, että kunta ja hyvinvointialue ovat jollakin lailla samaa organisaatiota, emme siis ole. Kuntalaisten saamat kyseiset kriittiset palvelut koskevat kuitenkin lähes jokaista meistä jossakin vaiheessa elämää. Hyvinvointialueen aluehallitus on kesäkuussa päättänyt käynnistää palveluverkon muutoksia koskevan valmistelun uudelleen. Aluehallitus hyväksyi syyskauden ensimmäisessä kokouksessa suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista. Valmistelu etenee siten, että hyvinvointialueen yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä odotetaan syyskuun loppuun mennessä lausuntoja suunnitelmasta. Lausuntokierroksen jälkeen suunnitelman käsittely jatkuu aluevaltuuston seminaarissa ja aluehallituksessa. Tavoitteena heillä on, että suunnitelma on aluevaltuuston päätöksenteossa 28.10.2024.

Suomalaisella kuntakentällä on tulevina vuosina suuri paine sopeuttaa menojaan. Eikä meillä Kolarissa olla immuuneja tälle yleiselle kehitykselle, koska kuntien valtionrahoitukseen kohdistuu merkittävä leikkauspaine ja vastaavasti lakisääteisten tehtävien, velvoitteiden tai normien karsimista ei valtion taholta ole kyetty tekemään. Valtion tasolla norminpurkutalkoista puhutaan, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut. Meille kunnille tulee päinvastoin uusia tehtäviä, kuten esimerkiksi tapahtuu vuoden 2025 alussa, jolloin työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle. Tällöin nousevat myös Kolarin kunnan osalta menot vähintään yli 100 000 euroa vuositasolla.

Mutta kuten jo viime kevään blogissani kirjoitin, niin Kolari on kuitenkin monin tavoin positiivinen poikkeus tämän päivän suomalaisessa kuntakentässä ja hyvä niin, pidetään tästä jatkossakin yhdessä kiinni.

Oikein hyvää syksyn alkua meille kaikille!

Vehkaoja, Markkukunnanjohtaja

040 480 1361
markku.vehkaoja@kolari.fi

Kunnanvirasto

Näytä kaikki tiedot