Kansanperinteen kerääjä, kirjailija ja opettaja Samuli Paulaharjun syntymästä tuli 14.4.2025 kuluneeksi 150 vuotta. Toisen vaimonsa Jennyn kanssa hän keräsi, tallensi ja julkaisi perinnettä eri puolilta Suomea, Lappia ja Ruijaa. Paulaharju liikkui tallennusmatkoillaan myös Tornionlaaksossa rajan molemmin puolin 1920- ja 1930-luvulla ja kirjoitti runsaasti Kolarin asutushistoriasta, vanhoista elinkeinoista, tavoista ja muista aihealueista. Teemaviikolla Paulaharjun perintöä elävöitetään eri tavoin.
Kuva: Samuli Paulaharju. Lapsia lukemassa, Rautio. 1923. Kansatieteen kuvakokoelma/Samuli Paulaharjun kokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0.
To 24.7. kello 12.30 Erityisopastus: Paulaharjun kuvausten merkitys Kolarin kotiseutumuseon perusnäyttelyssä. Museonhoitaja Hilkka Oksala ja kesäoppaat.
To 24.7. kello 13.00 – 17.00 Tekoälytyöpaja: Mitä se Paulaharju oikein kirjoittikaan?Tule kyselemään – tekoäly vastaa! Osana Paulaharju-viikkoa voit tutustua Paulaharjun julkaistuun tuotantoon tekoälyn avulla. Tekoäly auttaa löytämään vastauksia juuri niihin kysymyksiin, jotka sinua itseäsi kiinnostavat Paulaharjun laajassa tuotannossa. Voit kysyä vaikkapa: Mitä Paulaharju kertoi Kolarista? Löytyykö hänen teksteistään tarinoita omalta kylältäni? Ketä täällä ennen asui? Miten täällä elettiin ennen sähköä ja valokuitua?
To 24.7. kello 14.00 Perinteenharrastaja Kauno Kaulanen: Samuli Paulaharjun vierailu Äkäslompolossa.
To 24.7. kello 15.00 Kulttuuriyrittäjä Lea Kaulanen ja kuvataiteen opettaja ja sarjakuvataiteilija Lauri Pitkänen. Tunturien yöpuolta: Paulaharjua sarjakuvan muodossa. Tunturien yöpuolta on kansanperinteen kerääjänä tunnetun Samuli Paulaharjun ainoa kaunokirjallinen teos. Ilmestyessään 1934 kirja sai ristiriitaisen vastaanoton mutta on sittemmin muodostunut todelliseksi kotimaisen kauhukirjallisuuden merkkiteokseksi. Talvella 2016-2017 viisihenkinen ryhmä Lapin historiasta ja kansanperinteestä kiinnostuneita taiteilijoita yhdistivät visionsa ja kuvittivat Tunturien yöpuolen kertomukset sarjakuvaksi.
To 24.7. kello 17.00 Suvi ja Sintti Lassila yhteislauluna kansanlauluja ja vanhoja koululauluja. Suvi ja Sintti kannustavat kaikkia tuulettamaan kansallispukuja eli pukeutumaan kansallispukuihin tai niiden osiin, jos sellaisia kaapista löytyy!
Kuva: Sirpa Tolonen. Suvi ja Sintti Lassila Kolarin kotiseutumuseon pihapiirissä.
Pe 25.7. kello 12.30 Erityisopastus: Paulaharjun kuvausten merkitys Kolarin kotiseutumuseon perusnäyttelyssä. Museonhoitaja Hilkka Oksala ja kesäoppaat.
Pe 25.7. kello 13.00 – 17.00 Muistelutyöpaja: Miltä Kolari näytti viime vuosituhannella? Millaista oli maatilojen elämä ja arki? Tule jakamaan muistojasi kanssamme ja siirtämään niitä tuleville polville. Muistitietoa kerätään kolmella eri pisteellä, joiden aiheita ovat tervan poltto, arkiset sisäaskareet sekä paikat ja maisemat Kolarissa. Työpajan toteuttavat Euroopan maaseuturahaston rahoittamat Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat sekä Arkiäly-Tekoäly -hankkeet.
Pe 25.7. (säävarauksella/metsäpalovaroituksesta riippuen) Pasmajärven perinnepäivän tervaporvarit Kari Tuisku ja Mauri Lipponen polttavat tervaa tynnyrissä ja kertovat tervanpoltosta ennen vanhaan.
Pe 25.7. kello 18.00 Perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen: Karhu - Pohjoisten kansojen myyttejä. Myyttinen matka vie lukijan suomalaisen korpikansan karhunpeijaisista aina Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteisiin ja Kaukoidän uhriseremonioihin asti.
Pe 25.7. kello 20.00 Kulttuurin moniottelijan Jyrki Vaattovaaran musiikillinen monologi Paulaharjun kirjoittaman ”Sieppijärviläisten karhuntappo”-kuvauksen pohjalta.
Kuva: Samuli Paulaharju. Sieppijärweläisten karhuntappo. 1923. Kuva teoksessa Wanhaa Lappia ja Peräpohjaa.
La 26.7. kello 10.30 – 11.00 Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Kyösti Satokangas: Samuli Paulaharju 150 vuotta. Samuli ja Jenny Paulaharju henkilöinä ja perinteenkerääjinä.
La 26.7. kello 11.00 – 12.15 Historioitsija, dosentti Matti Enbuske: Samuli Paulaharjun Tornionlaaksoa koskevien kuvausten merkitys erityisesti historiantutkimukselle.
La 26.7. kello 13.00 – 14.15 FT Marja Kalske: Maassa maahiaisten. Kolarin vanhaa kertomusperinnettä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista. Elise Lappea-Alavuotunki esittää otteita Maassa maahiaisten -kokoelmasta.
La 26.7. kello 15.00 Perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit - Kansanuskon maailmassa. Klemettinen kertoo noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä. Noidat, tietäjät ja samaanit olivat yhtäältä arkisia apureita, toisaalta parjattuja pahantekijöitä. Miksi noitia pelättiin, ja mistä heitä syytettiin käräjillä? Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin, ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään?
La 26.7. (aikataulu täsmentyy) Kansantanssia kartanolla Olle Niemen johdolla.
La 26.7. (päivän aikana) Tornionlaakson museon tutkijat esittelevät erikoistumisalojaan: Alueellisen museotyön asiantuntija Terhi Tanska: Paulaharjun kuvat Kolarista, arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntija Annemari Tranberg ja korjausrakentamisen asiantuntija Johanna Peuraniemi.
Kuva: Samuli Paulaharju. Ville Palomaa parantaa kipua. 1922. Kansatieteen kuvakokoelma/Samuli Paulaharjun kokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0.
Su 27.7. kello 11.00 - 12.00. Jumalanpalvelus laavukirkolla (Kuurusenvaara, Sieppijärvi). Kolarin seurakunta.
Kuva: Kolarin seurakunta. Sieppijärven laavukirkon alttari.
Ti 22.7. – la 26.7. Valokuvanäyttely ”Kiveliöitten kansaa” Länsipohjasta eli Ruotsin suomalaisalueita. Valokuvat pääosin Paulaharjun samannimisestä teoksesta vuodelta 1937. Näyttelyn ovat koonneet Tornionlaakson museo ja Rovaniemen kirjaston Lappi-osasto.
Ti 22.7. – la 26.7. Nähtävillä Reeta Ikosen koostama useita metrejä leveä kartta, johon on sijoitettu Kolarin alueen poronhoidolle merkittäviä paikkoja.
Lasten iloksi luvassa perinnetietoista lastenohjelmaa, kuten perinteisiä leikkejä.
Elise Lappea-Alavuotunki esittää viikon aikana eri tilaisuuksissa Paulaharjujen ja muiden kerääjien tallentamaa kolarilaista suullista perinnettä.
Sieppi-Äijä vierailee Paulaharju-viikolla. Sieppijärven ensimmäinen asukas 1600-luvulta tulee kertomaan Sieppijärven kylän asuttamisesta.
Kolarin kotiseutumuseon lammashaassa päivystävät söpöt kesälampaat Hilma ja Onni Jr.
Kuva: Johanna Lampinen. Kolarin kotiseutumuseon kesälampaat.