Johtoryhmän blogi: Yhteistyö – tarvitaanko sitä?

Näitä julkaisuja lukiessani ajatus kiertyi Kolarin kuntastrategiaan ja sen teemoihin sekä strategiaan sisään kirjoitettuun isoon tavoitteeseen, joka on toimintakulttuurin muutos. Jokainen meistä varmasti tietää, että toimintakulttuurin muutos vaatii ainakin aikaa, tietoisia valintoja ja päättäväisyyttä. Muutos ei tapahdu itsestään vaan sen eteen on jokaisen tehtävä töitä.

Yksi toimintakulttuurin muutoksen avainsanoista on yhteistyö. Yhteistyö on myös yksi Kolarin kuntastrategian teemoista - Me kasvamme yhteistyöllä. Mutta mitä yhteistyö tarkoittaa ja ennen kaikkea, mitä se edellyttää? Blomqvistin1 mukaan hyvän yhteistyösuhteen ominaisuuksia ovat luottamus, kommunikaatio ja sitoutuminen.

Kun hyvä yhteistyösuhde edellyttää luottamusta, kommunikaatiota ja sitoutumista, keiden välisestä toiminnasta puhutaan, kun peilataan asiaa kuntaorganisaatioon? Luottamushenkilöiden? Työntekijöiden? Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden? Kunnan toimijoiden toiminnasta suhteessa ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin? Uskallanpa väittää, että luottamusta, kommunikaatiota ja sitoutumista tarvitaan kaikilla edellä mainituilla tasoilla ja tahoilla, jotta hyvä sisäinen ja ulkoinen yhteistyö mahdollistuu kuntaorganisaatiossa. Jos yksi palanen on pois paikaltaan, vinouttaa se koko rakenteen.

Sillä, kuinka hyvään yhteistyöhön pystymme ja miltä yhteistyö näyttää ulospäin on kunnan kannalta iso merkitys. Se vaikuttaa siihen, muodostuuko Kolarin kuntakuva myönteiseksi vai kielteiseksi. Se, miten palvelut toimivat, miten palvelemme asiakkaita ja toimimme yhteistyökumppaneiden kanssa sekä millaisena päätöksenteko näyttäytyy ulospäin, muokkaa kuntakuvaa. Myönteinen kuntakuva on tärkeä muun muassa kunnan veto- ja pitovoimalle, kilpailukyvylle, asukkaiden hyvinvoinnille ja osallistumiselle sekä kaikelle kunnan kehittämiselle.

Yhteistyön toimivuus tai sen toimimattomuus vaikuttaa myös yksilötasolla jokaiseen kunnan työntekijään ja luottamushenkilöön. Hyvä yhteistyö mahdollistaa laadukkaan, avoimen, perustellun ja vuorovaikutteisen päätöksenteon. Lisäksi hyvä yhteistyö mahdollistaa tehokkaan, laadukkaan ja innovatiivisen työn sekä parantaa työhyvinvointia ja työpaikan imagoa.

Me Kolarissa olemme viime vuoden aikana kuntastrategian jalkauttamisen yhteydessä kuluttaneet valtuustosalin penkkejä kerran jos toisenkin. Yhteistyöstä on puhuttu monessa yhteydessä. Olemme tehneet harjoituksia. Olemme kuulleet, että hyvä yhteistyö on tavoittelemisen arvoinen asia. Matkan varrella olemme menneet hyvän yhteistyön ja toimintakulttuurin muutoksen rakentamisessa välillä kolme askelta eteenpäin, ja välillä olemme tulleet kaksi askelta taaksepäin. Yhtä kaikki, olemme jokainen omassa vaiheessa oppimisen polkua. Joku on strategian lukenut, toinen on sen sisäistänyt ja kolmas on onnistunut jo soveltamaan sitä käytäntöön. Harjoitukset jatkuvat edelleen niin työtehtävissä kuin päätöksenteossakin. Pidetään lippu korkealla ja ollaan onnellisia siitä, että meillä on vielä opittavaa yhteistyön saralla.

Ajatuksen voima on valtava. Se, mitä ajattelemme, vaikuttaa tunteisiimme ja toimintaamme Mitäpä jos seuraavalla kerralla ajattelisit haasteellisessa yhteistyötilanteessa, että yhteistyömme on pääsääntöisesti toimivaa, sen sijaan, että ajattelisit, että yhteistyö ei toimi koskaan. Millaisia tuntemuksia nämä ajatukset sinussa herättävät? Jos muutat ajatusta, toimitko toisin?

Valoa kevääseen teille kaikille!

¹ Blom­qvist, K. (2023). Työyh­tei­sön pieni kirja luot­ta­muk­ses­ta. Työ­ter­veys­lai­tos. TYÖ2030-jul­kai­su­ja.
² Si­pi­lä, J. (2023). Kun­tien joh­ta­vien vi­ran­hal­ti­joi­den tun­teet ja ko­ke­muk­set po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sis­sa. Kun­ta­liit­to. Uutta kun­nis­ta -jul­kai­susar­ja 2/2023.